Susannan elämää

En tiedä samaistuuko kukaan teistä ihanista lukijoistani tähän, mutta minä rakastan silittämistä.   Silittäminen on kivaa, koska siinä näkee lopputuloksen heti. On ihanaa nähdä miten kangas siliään ja näyttää kauniilta. Minulla on vanha Philipsin höyrysilitysrauta, mutta se on ihan hyvä edelleen. Olen kyllä monta kertaa miettinyt uuden silitysraudan ostamista, koska raudastani ei enää toimi suihkutustoiminto. Toistaiseksi olen kuitenkin vain tarvittaessa käyttänyt erillistä suihkepulloa. Siityslautani on puolestaan tavallinen kokoontaitettava.  Silittäessä on tykkään katsella samalla televisiota, niin silitysaika tulee hyödynnettyä myös rentoutumiseen. Ylipäätään koen silittämisen omalla tavalla meditatiivisena. Saatat ehkä pitää minua vähän höpsähtäneenä, mutta olen vain hurahtanut silittämiseen. Yksi lempisilitettäväni on lakanat. En pysty edes kuvittelemaan, että laittaisin sänkyyni silittämättömät lakanat. Onko mitään ihanampaa kuin käydä nukkumaan puhtaisiin, silitettyihin l

Pahoittelut, että viime sunnuntaina jäi postaus kirjoittamatta ja tämäkin on tavallaan päivän myöhässä. Olen mennyt ympäriinsä ja tehnyt pitkää päivää töissä ,niin en ole ehtinyt kirjoittelemaan. Olen viime aikoina päässyt viettämään aikaa veden äärelle. Vesi mielestäni ihana elementti, jotenkin rauhoittava ja rentouttava. Oli sitten kyseessä järvi tai meri, niin veden äärellä mieli lepää. Tykkään katsella kohti ulappaa ja antaa ajatuksien vain virrata. Toisinaan puolestaan on kiva tuijotella suoraan veteen ja yrittää nähdä pohjaan. Vedenalainen elämä on kiehtovaa. Pinnan alla kuhisee elämää, erilaisia kasveja, kaloja ja kaikenlaisia pieneliöitä. Veden alla on ihan oma maailma.  Pyhäjärvi, Tampere   Pyhäjärvi, Tampere Täällä maapallon pohjoisosassa minua harmittaa se, että vedet ovat niin tummia ja sameita, että pinnan alle on usein vaikea nähdä. Joissain kirkkaammissa rantavesissä näkee toisinaan kalojen uivan, mutta jos on vaikka veneellä ulapalla, niin silloin kaloja harvemmin n

Olen jo pitkään miettinyt, että pitäisi ostaa uusi ulkoilupuku. Vanha ulkoilupukuni on jo kahdeksan vuotta vanha ja tosiaankin myös sen näköinen (mm. vanhasta takista on kaikki vetoketjut enemmän tai vähemmän rikki ja se ei enää pidä vettä). Olin kuitenkin ajatellut vain, että no ostan uudet sitten jossain kohtaa. En siis ollut mitenkään aktiivisesti etsiskellyt uutta ulkoilupukua, mutta sellainen tulikin vastaani yllättäen.  Lähdimme viime sunnuntaina ostoksille miesystäväni kanssa. Tarkoitus oli siis vaan mennä ostamaan ruokaa, mutta päätimmekin käydä vielä ennen kahvilla. Kahvilla istuskellessamme miesystäväni huomasi, että Haltin liike on ihan vieressämme. Hän on varsin tietoinen siitä, että aina kun lähdemme ulkoilemaan, niin minä valitan, että minulla ei ole mitään sopivia vaatteita. Niinpä hän ehdotti, että jos kävisimme kyseissä liikkeessä kun saamme kahvit juotua. Olin vähän epäileväinen, mutta totesin lopulta, että käydään vaan.  Kun kävelimme Haltin liikkeeseen alo

Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä nopeammin aika menee. Jo nyt minulla on sellainen olo, että en pysy tahdissa mukana. Päivät, viikot, kuukaudet ja jopa vuodet tuntuvat vilistävän ihan silmissä. Eilen havahduin siihen, että huhtikuuhan meni ohi niin, että en oikein ehtinyt edes mukaan ja nyt ollaan jo melkein toukokuun puolivälissä. Mihin tämä aika oikein menee? Tuntuu myös, että tekemistä on enemmän kuin päiviä ja välillä sitä tietysti haluaa myös vain olla tekemättä mitään.     Sen lisäksi, että stressaan ajankulumista niin jälkimmäisestä sairastamastani koronasta jäi minulle hirvittävä väsymys. Useinmiten jaksan kyllä työpäivän olla jokseenkin skarppina, mutta kun pääsen kotiin, niin silloin iskee aivan hirvittävä väsymys. Väsymys tuntuu niin voimakkaana, että tuntuu, että koko keho ihan sattuu jos ei käy lepäämään. Lisäksi tuntuu, että ajatuksetkin menevät ihan sumuisiksi ja tulee kauttaaltaan todella heikko olo. Myös liikunta vie ihan älyttömän palj

Olen jo pitkään miettinyt, että haluan itselleni kirkkaanpunaisen laukun. Pähkäilin ensin sen asian kanssa, että haluanko vain pienen käsilaukun vai sellaisen, jota voin käyttää töissä. Päädyin valitsemaan jälkimmäisen eli laukun, jota voin käyttää töissä. Päätin siis, että haluan suht ison kirkkaanpunaisen laukun. Sitten alkoi etsintä.   Olisin halunnut löytää suomessa valmistetun punaisen laukun, mutta sellaista en löytänyt. Moni suomalainen merkki kyllä antaa sen kuvan, että heidän laukkunsa ovat Suomalaisia. Totuus kuitenkin on, että yhdeksän kertaa kymmenestä kyseessä on vain design from Finland eli tuote on suunniteltu suomessa, mutta materiaalit ovat ulkomaalaisia ja laukut valmistetaan jossakin muussa maassa. Tästä syystä päädyin valitsemaan laukun merkiltä, joka oli minulle tuttu entuudestaan. Jos muuten satut tietämään merkkejä, jotka ovat supisuomalaisia niin vinkkaa ihmeessä kommenteissa. Laukku jonka nyt olen siis hankkkinut on DKNY:n Bryant medium Sutton textured