Susannan elämää

  Koska odotan jo malttamattomana kevättä, niin olen alkanut miettiä mitä tarvitsen, kun kevät koittaa. Ensimmäisenä mieleeni tuli, että tarvitsen uudet kengät, tennarit. Viime syksynä nimittäin kävi niin, että lempparitennarini, ruskeat monogrammikuvioiset DKNY tennarit menivät rikki. Tennareista meni pohjat rikki niin, että kivet ja kosteus pääsivät sisään. Niinpä päädyin laittamaan hyvin vuosia palvelleet lempitennari viimeiselle matkalleen. Aloin taannoin selata nettikauppoja, sillä nyt on ollut käynnissä alennusmyynnit. Tiesin millaiset kengät haluan, joten selasin lempimerkkieni kenkiä. Onneksi vastaan tuli juuri sellaiset kengät, jotka minulla oli mielessä. Kengät. jotka valitsin ja tilasin itselleni ovat Tommy Hillfigerin TH court sneaker tennarit, värissä oat milk, koossa 40. Tennarit saapuivat muutamassa päivässä ja tietysti kokeilin niitä heti kun ne saapuivat. Onneksi koko ja malli oli minulle sopiva. Nyt odotan kevättä entistä malttamattomana, sillä haluan päästä ulos

  Olen kirjoitellut pariin otteeseen täällä blogissasi koirastani Novasta. Nova on siis ihana ja rakas Pomeraniani, joka on jo melkein 12-vuotias. Novalla on selässään synnynnäinen vamma eli hänen selkärankansa on vähän mutkalla. Nova myös putosi tapaturmaisesti kuusi vuotta sitten ja siitä on alkanut selkävaivojen kierre.  Novalla on satunnaisesti tullut selkään pahoja kramppeja, jotka ovat vaatineet eläinlääkärissä käyntiä. Kramppi on saattanut iskeä esimerkiksi kun Nova on aamulla herännyt ja noussut nopeasti pediltään. Eläinlääkärit miettivät, että Novalle saattaisi olla paras ratkaisu se, että hänellä olisi jatkuva kipulääkitys, mikä estäisi pahat krampit. Niinpä Novalle aloitettiin jatkuva hermokipulääke viime vuoden marraskuussa ja se on kyllä auttanut tosi paljon. Lääkkeen annos on todella minimaalinen, mutta sillä on iso vaikutus Novan hyvinvointiin.  Kun Novalla aloitettiin jatkuva kipulääke, niin häneltä otettiin silloin myös verikokeet. Verikokeista selvisi,

  Nyt voin ilokseni kertoa, että olen tosiaan vihdoin ollut terve ja palannut taas töihin. On ollut ihanaa palata taas normaaliin arkirytmiin. Yksi asia on siis onneksi korjaantunut eli terveyteni. Toinen asia mikä minua on vaivannut jo reilusti yli kolme kuukautta, on ilmalämpöpumppuni, joka on ollut aivan sekaisin. Avasin asiaa teille tammikuun lopulla postauksessani Ilmalampopumppuongelmia . Jos siis haluat tietää tarkemmin mistä on kyse, niin käy ensin lukemassa tuo postaus. Olen ollut hyvin lähellä menettää järkeni ilmalämpöpumppuni vuoksi, koska siihen ei ole voinut luottaa yhtään, vaan se on kuukausia puhallellut ihan miten sattuu. Korjaaja on ravannut luonani vähän väliä ja ollut ihmeissään, kun mikään ei ole auttanut saamaan pumppua kuntoon. Tämän viikon maanantaina hän kävi jälleen ja vaihtoi ilmalämpöpumppuuni piirikortin eli ilppini sai vähän niin kuin ”uudet aivot”. Kyseinen toimenpide oli nyt viimeinen oljenkorsi eli jos siitä ei ole apua, niin koko ilmalämpöpumppu men

Kuten teille viimeksi kirjoittelin, niin olen ollut sitkeässä kuumeessa. En tiedä mistä bongasin tuon pöpön, mutta voi pojat se oli sitkeä. Olen ollut nyt pois töistä kaksi viikkoa ja juossut lääkärissä. Aluksi lääkärit epäilivät, että kyseessä on pitkittynyt infektio, mutta viimeisin lääkäri oli sitä mieltä, että kyseessä oli luultavasti jo kolmas sairastamani korona tai sitten influenssa.   Tämän viikon perjantaina oli vihdoin ensimmäinen kuumeeton päivä, mutta voimat olivat niin pois, että tuntui etten jaksa edes istua. Eilen puolestaan kuume hiipi taas takaisin ja olin todella alla päin. Tänään on onneksi ollut hyvä päivä. En edelleenkään koe olevani täydessä iskussa, mutta uskon, että pöpö on vihdoin päihitetty. Toivon, että saa taas pian energiani takaisin ja jaksan touhuilla kaikkea normaalisti. Uskoin, että olen myös vihdoin taas työkunnossa. Tuntuu ihan käsittämättömältä ajatella, että olen ollut sängynpohjalla viimeiset kaksi viikkoa. Tärkeää on kuitenkin aina muistaa, et