Kuten teille viimeksi kirjoittelin, niin olen ollut sitkeässä kuumeessa. En tiedä mistä bongasin tuon pöpön, mutta voi pojat se oli sitkeä. Olen ollut nyt pois töistä kaksi viikkoa ja juossut lääkärissä. Aluksi lääkärit epäilivät, että kyseessä on pitkittynyt infektio, mutta viimeisin lääkäri oli sitä mieltä, että kyseessä oli luultavasti jo kolmas sairastamani korona tai sitten influenssa.
Tämän viikon perjantaina oli vihdoin ensimmäinen kuumeeton päivä, mutta voimat olivat niin pois, että tuntui etten jaksa edes istua. Eilen puolestaan kuume hiipi taas takaisin ja olin todella alla päin. Tänään on onneksi ollut hyvä päivä. En edelleenkään koe olevani täydessä iskussa, mutta uskon, että pöpö on vihdoin päihitetty. Toivon, että saa taas pian energiani takaisin ja jaksan touhuilla kaikkea normaalisti. Uskoin, että olen myös vihdoin taas työkunnossa.
Tuntuu
ihan käsittämättömältä ajatella, että olen ollut sängynpohjalla viimeiset kaksi
viikkoa. Tärkeää on kuitenkin aina muistaa, että parantumisessa maltti on
valttia. Sairastelun jälkeen saattaa tulla kiusaus alkaa touhuta kaikkea, mikä
on jäänyt rästiin. Parasta on kuitenkin lähteä liikkeelle varovasti ja
kuunnella omaa kehoa ja levätä vielä, jos keho sitä kaipaa. Eiköhän tästä kuitenkin
pikkuhiljaa lähdetä kohti uutta viikkoa uusin energioin.
Kommentit
Lähetä kommentti