Siirry pääsisältöön

Eläinlääkärissä

 

Olen kirjoitellut pariin otteeseen täällä blogissasi koirastani Novasta. Nova on siis ihana ja rakas Pomeraniani, joka on jo melkein 12-vuotias. Novalla on selässään synnynnäinen vamma eli hänen selkärankansa on vähän mutkalla. Nova myös putosi tapaturmaisesti kuusi vuotta sitten ja siitä on alkanut selkävaivojen kierre. 



Novalla on satunnaisesti tullut selkään pahoja kramppeja, jotka ovat vaatineet eläinlääkärissä käyntiä. Kramppi on saattanut iskeä esimerkiksi kun Nova on aamulla herännyt ja noussut nopeasti pediltään. Eläinlääkärit miettivät, että Novalle saattaisi olla paras ratkaisu se, että hänellä olisi jatkuva kipulääkitys, mikä estäisi pahat krampit. Niinpä Novalle aloitettiin jatkuva hermokipulääke viime vuoden marraskuussa ja se on kyllä auttanut tosi paljon. Lääkkeen annos on todella minimaalinen, mutta sillä on iso vaikutus Novan hyvinvointiin. 



Kun Novalla aloitettiin jatkuva kipulääke, niin häneltä otettiin silloin myös verikokeet. Verikokeista selvisi, että Novan maksa-arvoissa oli vähän häikkää. Tuolloin Novalle aloitettiin myös maksan toimintaa tukeva lisäravinne. Eläinlääkäri sanoi tuolloin, että maksa-arvoihin voi vaikuttaa jokin muukin kuin se, että maksa olisi viallinen. Novan maksa myös ultrattiin tuolloin ja se vaikutti normaalilta. 



Maanantaina kävimme nyt sitten kontrolliverikokeessa ja iloksemme Novan maksa-arvot olivat palautuneet normaaleiksi. Novan ei siis tarvitse nyt enää syödä lisäravinnetta. Eläinlääkäri kuitenkin suosittelisi tarkastamaan maksa-arvot vuosittain jatkossa, koska Nova on jo iäkäs koira. Oli kyllä ihanaa lähteä eläinlääkäristä hymyssä suin. Toivottavasti emme joudu vierailemaan eläinlääkärissä enää ennen kuin on hammashuollon aika. Tullessamme kotiin eläinlääkäristä Nova sai palkaksi juustoa, koska se on hänen suurinta herkkuaan. Vaikka Nova on pieni, niin hän on silti todella urhea, kiltti ja reipas, oma rkas palleroni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

  Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todeta, e

Magneettikuvauksia ja masentava puhelu

  Olen aiemminkin kirjoittanut teille kipeästä jalastani mm. seuraavissa postauksissa: Kipeän jalan kuulumiset Huonoja uutisia   ja  Sairaslomalla . Aikaa on siis kulunut reilut vuosi ja neljä kuukautta siitä kun satutin jalkani eikä se ole vieläkään kunnossa. En kerro tässä nyt koko tarinaa uudestaan vaan voit käydä lukemassa nuo aiemmat postaukset, niin saat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mikä jalkaani vaivaa.   Jalkakipu on siis edelleen jatkunut päivittäin. Pari viikkoa sitten olin sekä jalan, että selän magneettikuvauksessa. Täytyy sanoa, että se oli minulle neljäs kerta magneettikuvauksessa ja myös kamalin. Valitettavasti hoitajat olivat todella tympeitä ja siitä hämmästyneenä unohdin kysyä heiltä muutamia tärkeitä asioita. Lisäksi minulla on todella paha ahtaanpaikankammo, joten voit vain kuvitella miltä tuntui joutua putkeen (jossa magneettikuvat otetaan) pää edellä. Ensin kuvattiin siis selkäni. Kärsin myös kuivasilmäisyydestä enkä älynnyt, että putkessa on voimakas ilma

Kirpparilöytöjä

Rakastan historiaa kaikenlaisia vanhoja tavaroita ja astioita. Tykkään siksi käydä kirpputoreilla. Taannoisella kirpparireissulla tein kolme mahtavaa löytöä, joista ajattelin kertoa sinulle ihana lukijani. Kaksi löydöistäni on Humppilan lasin astioita ja kolmas hieman erilaisempi ”astia”. Löysin ja ostin kirpputorilta kaksi Humppilan lasin Kasvimaalla-sarjan astiaa. Toinen on Kasvimaalla sarjan maljakko. Maljakko on todella paksua lasia ja painaa siksi todella paljon. Maljakko on Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelema ja sen mitat ovat korkeus 19cm ja leveys 24cm. Maljakko on todella hyväkuntoinen ja ostin sen lähes pilkkahinnalla. Toinen kirpputorilöytöni oli niin ikään Humppilan lasin kasvimaalla-sarjaa oleva kulho. Kulho on on myös Pertti Santalahden suunnittelema kuten maljakkokin. Kulhon korkeus on 12cm ja leveys 37cm. Humppilan lasi valmisti Kasvimaalla-sarjaa vuosina 1978-1985. Sarjaan kuuluu hankkimani maljakon ja kulhon lisäksi myös monia muita astioita sekä