Susannan elämää

  Taas on tovi vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi kirjoitellut. Havahduin tänään siihen, että syyskuu on kohta ohi ja olen kirjoittanut vain yhden postauksen syyskuussa. Päätin siksi pikaisesti kirjoittaa. Syyskuu ei ole mennyt aivan suunnitelmien mukaan ja kerron sinulle ihana lukijani miksi. Syyskuun alussa havahduin siihen, että puhelimeni internet oli kotonani aivan olematon ja pätki koko ajan. Samaa teki myös työpuhelimeni, mutta ajattelin että kyseinen puhelin on vaan niin vanha, että se johtuu siitä. Lopulta kävin operaattorini liikkeessä tiedustelemassa asiaa. Liikkeessä ei osattu sanoa mistä on kyse, mutta asiakaspalvelija epäili, että sim-kortin vaihtaminen auttaisi. Ei auttanut. Kävin vielä uudestaan liikkeessä, mutta toisella kertaa vastassa oli äärimmäisen nyreä asiakaspalvelija, joka tuntui olevan täysin tietämätön siitä, miten asiakkaille puhutaan.   Lopulta päädyin soittamaan operaattorini asiakaspalveluun ja tovin tutkailun jälkeen virkailija kertoi, e...

  Viimeksi vieraillessani vanhempieni ja pappani luona keräsin hieman satoa mukaani. Toin mukanani omenoita, päärynöitä ja luumuja. Kaikista näistä ihanista luonnonantimista päätin tehdä hilloa. Rakastan syksyisin ja talvisin syödä paahtoleipiä hillon kera, joten hilloa tulee kulumaan. Mielestäni yksi maailman parhaimmista keksinnöistä on omenapora. Omenapora tekee elämästä helppoa. Sen kuin vain laittaa omenan kiinni poraan ja veivaa, niin hetkessä sinulla on kuorittu, spiraalimainen omena ilman siemenkotaa. Ilman poraa pelkästään yhden omenan kanssa saa nysvättyä vaikka kuinka kauan ennen kuin se on valmis. Niinpä annoin siis poran viuhua oikein kunnolla. Ensimmäisen hilloerän kanssa olin hieman huolimaton. Höpöttelin sitä tehdessä samalla puhelimessa ja poltin sen pohjaan. Minulle ei ole koskaan ennen käynyt niin. Hillo paloi pohjaan todella perusteellisesti ja vietinkin sitten seuraavat pari päivää kuuraten kattilan pohjaa. Koitin puhdistaa ensin palanutta pohjaa laittama...