Susannan elämää

  Kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin asun talossa, joka on yli 80-vuotta vanha. Vanha talo vaatii aina jotakin remonttia. Olimme taloyhtiössämme päättäneet, että katomme on tullut tiensä päähän. Kyseessä oli siis vanha sammaloitunut tiilikatto. Koska talo, jossa asun on suojelukohde, niin emme voineet vaihtaa katon materiaalia. Päätimme kuitenkin vaihtaa katon värin. Katto oli aiemmin tumman ruskea tai siltä se näytti (alkuperäistä väriä kukaan ei oikein tiennyt). Nyt kattomme on kauniin punainen. Kattoremontti sujui sinänsä nopeasti ja vaivattomasti, mutta minulle se tuotti välillä pieniä haasteita. Koirani vein hoitoon, ettei hänen tarvinnut kuunnella kovaa kolinaa ja naputusta päivät pitkät. Se mitä en ollut tullut ajatelleeksi on se, että minulla on makuhuoneessa sekä kylpyhuoneessa/vessassa kaari-ikkunat, joita ei oikein saa mitenkään peitettyä. Niinpä ensin eräänä iltana havahduin siihen, että hmm mitenkäs menen suihkuun, kun ikkunan takana häärii koko ajan kolme miestä ...

  Näin syksyllä/talvella kaipaan kaikkea lämmintä. Sen lisäksi, että tykkään kääriä itseni lämpimiin vaatteisiin, niin haluan myös syödä ja juoda lämmintä. Iltaisin juon usein teetä sekä syön paahtoleipiä, koska ne ovat lämpimiä. Olen siksi jo pitkään miettinyt, että minun pitäisi hankkia uusi vedenkeitin ja leivänpaahdin. Eilen vihdoin koitti se päivä, kun  lähdin ostoksille. Entinen vedenkeittimeni ja leivänpaahtimeni olivat palvelleet minua jo varmaan viisitoista vuotta, joten oli aika hankkia uudet. Olin jo ajat sitten päättänyt, että haluan alkaa kerätä Smegin kodinkoneita. Vaikeampi päätös olikin sitten valita niiden väri. Äkkiä ajateltuna olisin halunnut valita pinkin, mutta tarkemmin mietittynä se on ehkä hieman rajoittava väri. Seuraavaksi aloin pohtia valkoisen ja luonnonvalkoisen välillä. Lopulta päädyin valkoiseen, sillä mielestäni se sopii kotiini parhaiten. Lisäksi Smegillä on laajin valikoima kodinkoneita juuri valkoisena. Eilen siis suuntasin Prismaan ja napp...

Olen käynyt jo monia keskusteluja joulusta. Tuntuu, että ajatus siitä milloin joulua alkaa, jakaa paljon mielipiteitä. Mielestäni lapsuudessani tällaisia keskusteluja ei koskaan käyty vaan jouluun valmistautuminen alkoi ensimmäisestä adventista. Nykyään joulukoristeet ja karkit valtaavat kauppojen hyllyt jo lokakuun alkupuolella. Omasta mielestäni ne tulevat kauppoihin aivan liian aikaisin.   Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että monien asioiden nimitykset ovat vuosien saatossa muuttuneet. Esimerkiksi: ennen oli jouluvalot, nykyään on kausivalot, ennen oli myös kasvi nimeltä joulutähti, nykyään se onkin syystähti. Töissä kun keskustelimme aiheesta, niin totesin, että kohta varmaan tulee myös syyspukki (joulupukki). Mitä mieltä sinä ihana lukijani olet näistä kielellisistä muutoksista?   Rakastan itse perinteitä ja olen monissa asioissa vanhanaikainen. Minulla itselläni joulunvietto alkaa ensimmäisestä adventista. Mielestäni jos joulua alkaa viettää ”liian aikaisin”, niin se ...

Tähän kuluneeseen viikkoon on mahtunut vaikka ja mitä. Ehdin tällä viikolla olla töissä sekä työpaikalla että etänä. Minulla ehti olla kuumetta ja alilämpöä. Kävin pienessä operaatiossa lääkärissä. Vietin pikkujouluja kaverien kanssa ja kävin kahvilla kaverin kanssa. Kaikenlaista kivaa ja vähemmän kivaa on siis tapahtunut. Viikko alkoi siis normaalisti töillä, mutta valitettavasti kuume alkoi hiipiä kuvioihin. Lopulta vietin muutaman päivän kuumeessa. Onneksi minulle ei tullut lisäksi mitään muuta oiretta kuin hieman nuhaa. Lopulta kun kuume helpotti, niin lämpö meni vähän niin kuin toiseen ääripäähän ja lämpöni oli vain 35,4 (normaalilämpöni on siis 35,8). Onneksi alilämpöä ei kestänyt kauan. Kävin myös lääkärissä poistattamassa rintakehästäni mysteeripatin. Alun perin lääkäri veikkasi, että kyseessä on vain rasvapatti tms., mutta kun patti oli leikattu irti, niin lääkäri totesi, ettei hän tiedä mikä se on. Lääkäri vaikutti onneksi osaavalta, mutta toimenpide päättyi hieman koomisesti...

Tänään alkoi marraskuu ja minulle se tarkoitti sitä, että sanoin karkeille heipat kuukaudeksi. Aloitin siis tänään taas makeisettoman marraskuun. Olen pitänyt makeisettoman marraskuun monena vuonna. Syy sille on se, että olen aivan hillitön sokerihiiri. Erityisesti joulukarkit ovat suurta herkkuani ja valitettavasti ne tulevat vuosi vuodelta aina vaan aikaisemmin myyntiin.  Jotta herkuttelu ei karkaa aivan käsistä, niin jätän karkit tauolle kuukaudeksi. Kuukaudessa pahin sokerikoukku ehtii helpottaa ja siten maltan jouluna herkutella hieman maltillisemmin. Samalla myös joulukarkit tuntuvat erityisemmiltä, kun niitä ei ehdi puputella kuukausikaupalla. Miten on sinun laitasi ihana lukijani? Osaatko herkutella maltilla vai tarvitsetko sinäkin pientä rajoittamista namujen suhteen? Nyt kun tässä itse pohdin asiaa, niin jäin miettimään, että pitäisiköhän ensi vuonna pitää myös makeiseton maaliskuu? No se jää nähtäväksi. Nyt tämän alkaneen kuukauden ajan karkkipussit pysyvät siis kiinni, ...