Olen
jo kahdessa postauksessa kertonut teille reissustani Tuusulaan suomalaisuuden
alkulähteille, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön. Tämä postaus on jatkoa
näille aiemmille kahdelle postaukselle. Kolmas kohde Tuusulassa, jossa pääsin
vierailemaan, oli Halosenniemi. Halosenniemi oli taidemaalari ja professori Pekka
Halosen koti ja ateljee, jossa hän asui kuolemaansa asti (eli vuoteen 1933). Halosenniemi
on tänäkin päivänä yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista
taiteilijakodeista ja se toimii nykyään museona.
Pekka Halonen on tunnettu erityisesti talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksistaan sekä alttaritauluista. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat mm. Tienraivaajia Karjalassa, Niittomiehet ja Pihlaja. Halosen maalauksissa yhdistyy perisuomalaiset aiheet, mutta ilmaisussa on kansainvälisiä vaikutteita. Pekka Halosen puoliso oli Maija Mäkinen ja yhdessä he saivat kuusi lasta. Haloset olivat osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä.
Halosenniemi
valmistui vuonna 1902 ja se edustaa arkkitehtuuriltaan kansallisromantiikkaa.
Talon järvenpuoleisessa päädyssä on valtava ikkuna kohti järveä, jonka näkymä
ja ympäröivä luonto inspiroivat Halosta. Halosenniemeen kuuluu myös Pekka ja Maija
Halosen puutarha, joka on palautettu alkuperäisen kaltaiseksi. Vuonna 1949
Tuusulan kunta osti Halosenniemen. Ensimmäiset vuosikymmenet Halosenniemi toimi
osittain kotiseutumuseona ja osittain museonhoitajan kotina. Sittemmin
Halosenniemi palautettiin alkuperäisen kaltaiseksi ja avattiin nykyisessä muodossa
yleisölle vuonna 1990. Halosenniemen museossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä
sekä pienimuotoisia konsertteja ja tilaisuuksia. Jos sinä ihana lukijani olet
kiinnostunut taiteesta, niin kannattaa mennä käymään Halosenniemessä ihastelemassa
upeaa taidetta sekä huikeita näkymiä Tuusulanjärvelle.
Kommentit
Lähetä kommentti