Halosenniemessä

 

Olen jo kahdessa postauksessa kertonut teille reissustani Tuusulaan suomalaisuuden alkulähteille, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön. Tämä postaus on jatkoa näille aiemmille kahdelle postaukselle. Kolmas kohde Tuusulassa, jossa pääsin vierailemaan, oli Halosenniemi. Halosenniemi oli taidemaalari ja professori Pekka Halosen koti ja ateljee, jossa hän asui kuolemaansa asti (eli vuoteen 1933). Halosenniemi on tänäkin päivänä yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista taiteilijakodeista ja se toimii nykyään museona.

Pekka Halonen on tunnettu erityisesti talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksistaan sekä alttaritauluista. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat mm. Tienraivaajia Karjalassa, Niittomiehet ja Pihlaja. Halosen maalauksissa yhdistyy perisuomalaiset aiheet, mutta ilmaisussa on kansainvälisiä vaikutteita. Pekka Halosen puoliso oli Maija Mäkinen ja yhdessä he saivat kuusi lasta. Haloset olivat osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä.

Halosenniemi valmistui vuonna 1902 ja se edustaa arkkitehtuuriltaan kansallisromantiikkaa. Talon järvenpuoleisessa päädyssä on valtava ikkuna kohti järveä, jonka näkymä ja ympäröivä luonto inspiroivat Halosta. Halosenniemeen kuuluu myös Pekka ja Maija Halosen puutarha, joka on palautettu alkuperäisen kaltaiseksi. Vuonna 1949 Tuusulan kunta osti Halosenniemen. Ensimmäiset vuosikymmenet Halosenniemi toimi osittain kotiseutumuseona ja osittain museonhoitajan kotina. Sittemmin Halosenniemi palautettiin alkuperäisen kaltaiseksi ja avattiin nykyisessä muodossa yleisölle vuonna 1990. Halosenniemen museossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä sekä pienimuotoisia konsertteja ja tilaisuuksia. Jos sinä ihana lukijani olet kiinnostunut taiteesta, niin kannattaa mennä käymään Halosenniemessä ihastelemassa upeaa taidetta sekä huikeita näkymiä Tuusulanjärvelle.