Kaikki äitini, kaikki tyttäreni

Olin eilen katsomassa Turun kaupunginteatterissa esityksen nimeltä Kaikki äitini, kaikki tyttäreni. Kyseinen esitys viettää parhaillaan 10-vuotis juhlavuottaan eli kantaesitys esitettiin jo vuonna 2013. Esitys on siitä mielenkiintoinen, että se on koottu kasaan oikeiden ihmisten oikeista tarinoista, jotka ihmiset ovat lähettäneet Kodin kuvalehteen. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni esityksessä tarinat sulautuvat saumattomasti toisiinsa ja tempaavat mukaansa. Esitys on kolmen naisen Miitta Sorvalin, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilän taidonnäyte.

Kaikki äitini, kaikki tyttäreni on samaistuttava, koskettava ja samalla hervottoman hauska. Esityksessä tuotiin esiin monia eri tilanteita äitien ja tyttärien suhteista. Osa näytöksen kohtauksista oli minulle sellaisia, joihin samaistuin, mutta en suinkaan kaikkiin. Esitys sai minut pohtimaan paljon omaa äitisuhdettani. Koen, että oma äitisuhteeni on todella hyvä. Äitini on minulle läheisin ihminen maailmassa ja voin kertoa hänelle ihan kaiken. Totta kai myös riitelen äitini kanssa välillä, mutta onneksi meistä kumpikaan ei ole pitkävihainen. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni esitys sai minut muistamaan, miten kiitollinen olen omasta äidistäni.

Kaikki äitini, kaikki tyttäreni sai minut pohtimaan paljon myös naisten ja äitien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta päätin, että kirjoitan niistä ajatuksista toisella kertaa, sillä muuten tästä postauksesta tulisi liian pitkä. Suosittelen kyllä ehdottomasti käymään katsomassa Kaikki äitini, kaikki tyttäreni, jos et ole sitä vielä nähnyt. Täytyy tunnustaa muuten, että teatterikärpäsen puraisu vaikuttaa yhä ja mietin jo, että minkä näytöksen menisin katsomaan seuraavaksi. Jos sinulla ihana lukijani on joku hyvä ehdotus mielessä, niin kirjoita se kommentteihin. Seuraavaa teatterikertaa odotellessa iloa ja aurinkoa sinulle ihana lukija alkavaan viikkoosi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todet...

Mandy Skin päivitys - pitkä tauko

Olen saanut paljon kyselyjä liityen Mandy Skin IPL-laitteeseen, josta olen aiemmin jo kirjoittanut kaksi postausta. Ajattelin nyt pitkästä aikaa kirjoittaa päivityksen Mandy skin:stä ja siitä mikä tilanne sen ja karvojen suhteen nyt on. Jos et ole lukenut aiempia postauksiani laitteesta niin kannattaa käydä lukemassa ne nyt. Kuten ehkä otsikosta jo saatoit päätellä, niin minulla on nyt ollut pitkä tauko Mandy Skin:n käytössä. Tauko on kestänyt jo noin neljä-viisi kuukautta. En mitenkään päättänyt, että nyt lopetan laitteen käytön vaan kävi niin, että se vain unohtui. Kun laitetta ei enää tarvinnut käyttää niin usein, niin se unohtui helposti. Karvat eivät myöskään tietenkään kasvaneet takaisin yhdessä yössä niin asiaa ei niin tullut ajateltua. Minun on pitänyt aloittaa Mandy Skin:n käyttö jo monta kertaa uudestaan, mutta en ole saanut sitä aikaiseksi kaiken kiireen keskellä. Nyt olen kuitenkin päättänyt aloittaa sen käytön uudestaan. Karvojen suhteen tilanne on nyt se, että...

Kansanparantajalla

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, niin menin viime perjantaina ensimmäistä kertaa elämässäni kansanparantajalle. Koska olen potenut jalkaani jo melkein 2,5 vuotta, niin ajattelin, että kokeillaan nyt tuotakin. Tuntuu, että olen valmis melkein mihin vain, jotta saisin jalkani ennalleen. Muistin kuulleeni entiseltä työkaveriltani, että Ihodessa, Pyhärannassa on hyvä kansanparantaja. Niinpä siis varasin ajan hänen vastaanotolleen. Täytyy tunnustaa, että minua jännitti ihan hirmuisesti, kun menin kansanparantajalle. Olin varannut itselleni tunnin ajan, joka piti sisällään kansanparantajan jäsenkorjausta sekä käsillä parantamista. En oikein tiennyt sen tarkemmin, että mitä siis oli luvassa. Kansanparantajan kanssa samoissa tiloissa toimii myös ekokosmetologi. Heidän yhteinen odotustilansa/myymälänsä oli mielenkiintoinen. Värejä ja kuoseja ei oltu säästelty, joten silmille riitti tutkailtavaa. Huomasin kuitenkin heti, että vaikka tilassa oli paljon tavaraa, niin se oli tode...

Susannan elämää

Hae tästä blogista