Kaikki äitini, kaikki tyttäreni

Olin eilen katsomassa Turun kaupunginteatterissa esityksen nimeltä Kaikki äitini, kaikki tyttäreni. Kyseinen esitys viettää parhaillaan 10-vuotis juhlavuottaan eli kantaesitys esitettiin jo vuonna 2013. Esitys on siitä mielenkiintoinen, että se on koottu kasaan oikeiden ihmisten oikeista tarinoista, jotka ihmiset ovat lähettäneet Kodin kuvalehteen. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni esityksessä tarinat sulautuvat saumattomasti toisiinsa ja tempaavat mukaansa. Esitys on kolmen naisen Miitta Sorvalin, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilän taidonnäyte.

Kaikki äitini, kaikki tyttäreni on samaistuttava, koskettava ja samalla hervottoman hauska. Esityksessä tuotiin esiin monia eri tilanteita äitien ja tyttärien suhteista. Osa näytöksen kohtauksista oli minulle sellaisia, joihin samaistuin, mutta en suinkaan kaikkiin. Esitys sai minut pohtimaan paljon omaa äitisuhdettani. Koen, että oma äitisuhteeni on todella hyvä. Äitini on minulle läheisin ihminen maailmassa ja voin kertoa hänelle ihan kaiken. Totta kai myös riitelen äitini kanssa välillä, mutta onneksi meistä kumpikaan ei ole pitkävihainen. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni esitys sai minut muistamaan, miten kiitollinen olen omasta äidistäni.

Kaikki äitini, kaikki tyttäreni sai minut pohtimaan paljon myös naisten ja äitien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta päätin, että kirjoitan niistä ajatuksista toisella kertaa, sillä muuten tästä postauksesta tulisi liian pitkä. Suosittelen kyllä ehdottomasti käymään katsomassa Kaikki äitini, kaikki tyttäreni, jos et ole sitä vielä nähnyt. Täytyy tunnustaa muuten, että teatterikärpäsen puraisu vaikuttaa yhä ja mietin jo, että minkä näytöksen menisin katsomaan seuraavaksi. Jos sinulla ihana lukijani on joku hyvä ehdotus mielessä, niin kirjoita se kommentteihin. Seuraavaa teatterikertaa odotellessa iloa ja aurinkoa sinulle ihana lukija alkavaan viikkoosi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todet...

Kansanparantajalla

Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, niin menin viime perjantaina ensimmäistä kertaa elämässäni kansanparantajalle. Koska olen potenut jalkaani jo melkein 2,5 vuotta, niin ajattelin, että kokeillaan nyt tuotakin. Tuntuu, että olen valmis melkein mihin vain, jotta saisin jalkani ennalleen. Muistin kuulleeni entiseltä työkaveriltani, että Ihodessa, Pyhärannassa on hyvä kansanparantaja. Niinpä siis varasin ajan hänen vastaanotolleen. Täytyy tunnustaa, että minua jännitti ihan hirmuisesti, kun menin kansanparantajalle. Olin varannut itselleni tunnin ajan, joka piti sisällään kansanparantajan jäsenkorjausta sekä käsillä parantamista. En oikein tiennyt sen tarkemmin, että mitä siis oli luvassa. Kansanparantajan kanssa samoissa tiloissa toimii myös ekokosmetologi. Heidän yhteinen odotustilansa/myymälänsä oli mielenkiintoinen. Värejä ja kuoseja ei oltu säästelty, joten silmille riitti tutkailtavaa. Huomasin kuitenkin heti, että vaikka tilassa oli paljon tavaraa, niin se oli tode...

Kipeän jalan kuulumiset osa 6

Olen jo monen monituista kertaa kirjoittanut teille kipeästä jalastani. Ajattelin, että päivittelen sen tilannetta taas teille. Valitettavasti edelleenkään ei ole tapahtunut muutosta parempaan. Päinvastoin jalkani on ollut koko tämän vuoden huonommassa kunnossa kuin ennen Kävin alkuvuodesta jälleen TYKS:n kipupolilla. Ikävä kyllä lääkäri ei tuntunut millään ymmärtävän, että kipeässä jalassani luu on se, joka särkee. Jostain syystä lääkäri oli vakaasti sitä mieltä, että kipu on ihossa/lihaksissa. Lopulta hän antoi minulle puuduttavaa voidetta kotiin, En tosin päässyt ymmärrykseen siitä, että mikä sen pointti oli, sillä voiteen vaikutusaika oli vain n. vartin. Lääkäri määräsi minulle myös kapsaisiini hoidon maaliskuulle. Kapsaisiini hoidossa kipukohtaan laitetaan todella vahvaa chiliä (kapsaisiinia). Kapsaisiini lamaannuttaa kipukohdasta hermopäätteet noin 2-3 kuukauden ajaksi, jolloin kipuaistimus ei kulkeudu aivoihin. Kapsaisiini on niin voimakasta, että kun sitä laite...

Susannan elämää

Hae tästä blogista