Kirottu kuume

Jo yli viikko sitten havahduin siihen, että oloni oli aika huono ja minua vilutti. Jossain vaiheessa sitten kaivoin kuumemittarin esiin, ja kuinka ollakaan se näytti, että minulla on kuumetta. Ilmoitin esimiehelleni, etten voi tulla töihin ja ajattelin, että päivä tai kaksi, niin olen taas kunnossa. No kuten arvata saattaa, ei mennyt kuten Strömsössä. Nyt kahdeksan päivää myöhemmin olen edelleen kuumeessa.

Näin pitkä kuumeilu koettelee kärsivällisyyttä ja vie kaikki voimat. Joka päivä olen aamulla ajatellut, että nyt tulee vihdoin kuumeeton päivä, mutta ei. Muutama aamupäivä on jo ollut kuumeeton, mutta iltapäivällä/illalla kuume on taas tullut kylään. Nuhaa tai yskää minulla ei onneksi ole ollut, mutta voimat ovat olleet aivan pois ja koko kroppaa särkenyt. Olen viimeiset kahdeksan päivää viettänyt pääasiassa makuulla vällyjen välissä tv:tä tuijotellen. Välillä olo on ollut kuin zombiella. Tuntuu, että välillä olen vain tuijotellut jotain ohjelmaa lasittunein silmin peiton alta ja aivot ovat olleet täysin offlinessa.

Toivon, että huomenna tulisi vihdoin käänne parempaan. Pääsen onneksi huomenna lääkäriin tutkimuksiin, niin josko selviäsi, että mikä pöpö minua piinaa ja millä se nujerretaan. Nyt on todella monia pöpöjä liikkeellä, joten jos sinäkin ihana lukijani olet kipeänä, niin tsemppiä sinulle. Kipeänä ei ole kivaa, mutta omaa kehoa pitää kuunnella ja antaa sille aikaa toipua, vaikka jatkuva makoilu kyllästyttäisikin. Siksi uskonkin, että olen pian taas entistä ehommassa kunnossa. Muistetaan siis aina pysyä positiivisella mielellä.