Painajaismainen pakohuone

Olen käynyt monissa pakohuoneissa ja mielestäni ne ovat todella kivoja. Yhtä kertaa lukuun ottamatta olemme aina selviytyneet huoneista ajoissa ulos. Pakohuoneet ovat hauskaa ajanvietettä kaveriporukalla tai perheen kesken. Koska pakohuoneissa on aina monenlaisia tehtäviä, niin jokainen pääsee aina hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Porukassa on yleensä aina joku, joka on matemaattisesti lahjakas ja joku joka on puolestaan hyvä päättelemään jne. Jos et ole koskaan ollut pakohuoneessa, niin niiden idea on se, että porukka lukitaan huoneeseen, jolla on jokin teema. Huoneessa pitää ratkoa monia erilaisia tehtäviä ja sieltä on selvittävä ulos tunnissa. Pelin aikana on yleensä mahdollisuus pyytää vinkkejä pelin valvojalta, jos tuntuu, että on aivan umpikujassa. Tosin joissain huoneissa vinkkien pyytämisestä saatetaan vähentää aikaa.

Eilinen pakohuone, jossa olin ystävieni kanssa oli nimeltään Roadtrip. Aluksi ajattelin, että aa kuulostaapa kivan leppoisalta. Menin kuitenkin ennen peliä lukemaan huoneen kuvauksen netistä ja huone paljastuikin aivan erilaiseksi kuin mitä olin luullut. Huoneessa olikin kyse siitä, että olemme olleet roadtripillä ja ajaneet kolarin. Muistikuvamme pätkivät ja heräämme keskelle painajaista, lukittuina syrjäisen talon kellariin. Kellarissa ole veriroiskeet ja työkalut kertovat mielipuolisen isännän toimesta koetusta kauhusta ja tuskasta. Kyse ei siis ollutkaan mistään kivasta ja leppoisasta huoneesta.

Yleensä kun olen pakohuoneessa, niin säntään välittömästi pelin alettua ratkomaan tehtäviä ja etsimään vihjeitä. Eilen kun pääsimme pakohuoneeseen, niin ensimmäinen reaktioni oli etten halunnut edes katsoa alustusvideota, sillä se vaikutti minusta niin karmivalta. Pelin alettua huoneessa havahduin siihen, että aiemmista kokemuksistani poiketen en kokenut halua koskea mihinkään ja olin jotenkin ihan jumissa. Onneksi meitä oli huoneessa kuusi ja muut ryhtyivät heti tuumasta toimeen. Sain onneksi myös itseni pikkuhiljaa liikkeelle ja tutkailemaan ruumiinosia, työkaluja ja kaikkea mitä huoneessa oli. Ajattelin myös aluksi, ettemme millään selviäisi ajoissa ulos huoneesta, mutta aliarvoin porukkamme ja lopulta selvisimme ulos huoneesta, kun aikaa oli jäljellä 58 sekuntia. Täpärälle siis meni, mutta pääsimme vapauteen painajaisesta. Kaiken kaikkiaan pakohuone oli lopulta ihan kiva, en kylläkään menisi kyseiseen huoneeseen uudelleen. Täytyy tunnustaa, että pikkaisen puistatti kun menimme pakohuoneen jälkeen ravintolaan ja söin pihvin, joka oli medium – ja mielessä oli edelleen huoneessa olleet ruumiit ja ruumiinosat =D. Eilinen ilta oli todella kiva ja oli ihana nähdä ystäviä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Kiitos siis jokaiselle ihanaiselle ystävälleni <3 .