Syksy on siitä ihanaa aikaa, että pääsen toteuttamaan yhtä suurta intohimoani, nimittäin haravoimista. Minulla haravoiminen on kuin terapiaa. Haravoidessa mieli lepää ja siitä saa endorfiinejä. Mikä onkaan ihanampaa kuin katsella ensin nurmea joka on täysin lehtien peitossa, ja sitten alkaa haravalla paljastamaan nurmea lehtipeiton alta. Haravoidessa on kiva kun lopputuloksen näkee heti.
En
tiedä olenko ainoa haravointiin hurahtanut, mutta uskoisin, että meitä on
muitakin. Haravoidessa minut valtaa aina tunne, että en malttaisi lopettaa
ennen kuin on valmista. Niinpä ei ole ollut vain kerta tai kaksi kun olen
haravoinut pilkkopimeässä tai kädet ruvella ja ajatellut, että ihan vähän otan
tuosta vielä. Onneksi tässä vaiheessa syksyä kaikki lehdet eivät ole vielä
pudonneet, joten haravoimista riittää vielä. Toivottavasti sinullakin ihana lukijani
on syksyssä asioita, jotka tuottavat sinulle iloa. Jos olet hurahtanut
haravointiin niin kuin minä, niin toivotan sinulle hyviä haravointeja.
Kommentit
Lähetä kommentti