Kirjoitin teille
jo viime viikolla, että sairastuin koronaan jo toistamiseen. Ajattelin
tuolloin, että kyllä oireet varmasti helpottavat muutamassa päivässä. Koko
viime viikon oloni oli kuin ruumiilla. Minulla oli päänsärkyä, korvasärkyä,
kurkkukipua, nuhaa, tukkoisuutta, silmiä poltteli, oli kuumetta, yökkäsin kolme kertaa, keuhkoihin pisti,
rintaa ahdisti ja koko kropassa tuntui todella voimakas lihassärky eikä
energiaa ollut mihinkään. En pystynyt viikkoon nukkumaan tai olemaan edes
vaakatasossa vaan ainoastaan puoli-istuvassa asennossa. Olin kuitenkin
toiveikas, että viikonloppuun mennessä olo olisi jo parempi. Itseasiassa
toivoin, että olisin siihen mennessä jo terve. Toisin kuitenkin kävi.
Viikonloppu tuli ja olo oli aavistuksen parempi, mutta en ollut lähimainkaan terve. Olin siis jo koko viikon ollut sairaslomalla ja sunnuntaina minun oli soitettava taas työterveyteen. Sain lisää sairaslomaa tähän päivään asti. Olin varma, että huomenna torstaina pääsen jälleen töihin. Toisin kuitenkin kävi. Jouduin tänään kävelemään hieman ja yritin aamupäivän elellä jo normaalisti. Kuitenkin iltapäivällä, huolimatta siitä, että olin ottanut särkylääkettä, niin taas nousi kuume. Tuntuu, ettei kehoni kestä minkäänlaista rasitusta. Oloni on onneksi viimeiset pari päivää ollut hieman parempi, ainoastaan nenä on vuotanut, on heikottanut ja minulla on ollut pientä lämpöä. Luultavasti vielä tämä loppuviikko menee sairaslomalla vaikka kovasti toivoin toisin.
Ensimmäiset viisi päivää koronassa olivat kyllä raskaimmat, koska olo oli fyysisesti niin kauhea. Sitä seuranneet viisi päivää ovat puolestaan olleet henkisesti raskaampia. Joka aamu kun olen herännyt, niin olen ajatellut, että ehkä tänään ei tule enää mitään oireita ja vihdoin paranen. Ja joka kerta kun huomaan, että taas alkaa kuume nousta niin se masentaa. Vaikka olen puhunut paljon puhelimessa, niin silti kaipaan ihmisten seuraan. Kaipaan ulkona olemista, lenkkeilyä ja ylipäätään sitä, että jaksaa tehdä ihan tavallisia arkisia askareita. Tiedän, että monella on varmasti suurempiakin asioita harteillaan ja moni on sairastanut koronan vielä huomattavasti pahempana kuin minä. Halusin kuitenkin kertoa teille, että omalla mittapuullani tämä on ollut minulle todella raskasta. Toisaalta olen monesti todella kärsimätön, niin tämä on nyt hyvää kärsivällisyysharjoitusta. Täytyy muistaa, että paranemisessa maltti on valttia. Haluankin toivottaa voimia ja pikaista paranemista kaikille muillekin koronaa sairastaville! Niille, jotka puolestaan ovat terveitä niin toivon, että myös pysytte terveinä!
Kommentit
Lähetä kommentti