Siirry pääsisältöön

Kaksin linnassa

Tämän vuoden kolmas museokäynti on nyt tehty. Päätimme muutama päivä sitten yllättäen mennä käymään Turun linnassa. Menimme ensin kahville Juhana Herttuan kellariin. Kahvia siemaillessamme päätimme, että menemme kiertelemään myös linnassa, koska miksi ei? Meillähän on molemmilla museokortit. Täytyy muuten sanoa, että Juhana Herttuan kellarissa oli kyllä koronaturvallista, sillä olimme ainoat asiakkaat.


Kahvit juotuamme kipusimme Linnaan sisälle ja vilautimme korttejamme. Lähdimme kiertämään linnaa kahdestaan, kirjaimellisesti. Olimme nimittäin todella yllättyneitä siitä, että koko linna oli aivan autio. Kiersimme koko päälinnan ja näimme sinä aikana vilaukselta yhden perheen. Oli todella kiva kun linnassa ei ollut muita. Oli aikaa tutkailla opasteita ja linnaa tarkemmin kuin silloin kun siellä on paljon ihmisiä. Myös oppailla oli aikaa vastailla kysymyksiin.


Mielestäni Turun linna on mielenkiintoinen paikka ja sillä on kiehtova historia. Ainoa asia mikä minua, siellä harmittaa on se, että linnassa ei ole oikeastaan mitään kalusteita. Tosin jos haluat nähdä vilauksia siitä miltä Turun linna näyttää kalustettuna niin suosittelen katsomaan Tyttökuningas (The Girl King) elokuvan, joka kertoo kuningatar Kristiinan elämästä ja se on kuvattu Turun linnassa. Jos puolestaan on kiinnostunut Turun linnassa asuneista naisista, niin suosittelen lukemaan kirjan nimeltä Turun linnan kolme Katariinaa. Linnasta kertovia teoksia on varmasti monia, mutta tuo kyseinen kirja on yksi suosikeistani.


Kiertelimme niin hissukseen, että meiltä jäi koko esilinna tutkimatta, koska linna sulkeutui. Päätimme siis, että teemme jossain välissä uuden visiitin ja käymme kiertämässä sen. Kun olimme lähdössä pois linnasta, niin sanoimme henkilökunnalle, että oli kyllä mukavaa kun ei ollut muita. Henkilökunnan mukaan linnassa on yleensä huomattavasti vilkkaampaa, mutta kyseinen ilta oli poikkeuksellisen hiljainen. Saa jälleen nähdä milloin ja mihin museoon päädymme seuraavaksi. Mihin museoon sinä menisit?

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

  Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todeta, e

Magneettikuvauksia ja masentava puhelu

  Olen aiemminkin kirjoittanut teille kipeästä jalastani mm. seuraavissa postauksissa: Kipeän jalan kuulumiset Huonoja uutisia   ja  Sairaslomalla . Aikaa on siis kulunut reilut vuosi ja neljä kuukautta siitä kun satutin jalkani eikä se ole vieläkään kunnossa. En kerro tässä nyt koko tarinaa uudestaan vaan voit käydä lukemassa nuo aiemmat postaukset, niin saat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mikä jalkaani vaivaa.   Jalkakipu on siis edelleen jatkunut päivittäin. Pari viikkoa sitten olin sekä jalan, että selän magneettikuvauksessa. Täytyy sanoa, että se oli minulle neljäs kerta magneettikuvauksessa ja myös kamalin. Valitettavasti hoitajat olivat todella tympeitä ja siitä hämmästyneenä unohdin kysyä heiltä muutamia tärkeitä asioita. Lisäksi minulla on todella paha ahtaanpaikankammo, joten voit vain kuvitella miltä tuntui joutua putkeen (jossa magneettikuvat otetaan) pää edellä. Ensin kuvattiin siis selkäni. Kärsin myös kuivasilmäisyydestä enkä älynnyt, että putkessa on voimakas ilma

Kirpparilöytöjä

Rakastan historiaa kaikenlaisia vanhoja tavaroita ja astioita. Tykkään siksi käydä kirpputoreilla. Taannoisella kirpparireissulla tein kolme mahtavaa löytöä, joista ajattelin kertoa sinulle ihana lukijani. Kaksi löydöistäni on Humppilan lasin astioita ja kolmas hieman erilaisempi ”astia”. Löysin ja ostin kirpputorilta kaksi Humppilan lasin Kasvimaalla-sarjan astiaa. Toinen on Kasvimaalla sarjan maljakko. Maljakko on todella paksua lasia ja painaa siksi todella paljon. Maljakko on Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelema ja sen mitat ovat korkeus 19cm ja leveys 24cm. Maljakko on todella hyväkuntoinen ja ostin sen lähes pilkkahinnalla. Toinen kirpputorilöytöni oli niin ikään Humppilan lasin kasvimaalla-sarjaa oleva kulho. Kulho on on myös Pertti Santalahden suunnittelema kuten maljakkokin. Kulhon korkeus on 12cm ja leveys 37cm. Humppilan lasi valmisti Kasvimaalla-sarjaa vuosina 1978-1985. Sarjaan kuuluu hankkimani maljakon ja kulhon lisäksi myös monia muita astioita sekä