Hyvää ruotsinsuomalaisten päivää!

Toisin sanoen siis hyvää ruosujen päivää. Sana ruosu ei ehkä heti aukea kaikille. Ruosu on siis lyhenne ruotsinsuomalaisesta. Tänään 24.2. vietetään siis ruotsinsuomalaisten päivää. Viime vuonna vietin kyseistä päivää itse ruosuna Ruotsissa. Tänään juhlistan päivää etänä Suomesta käsin. Ruotsinsuomalaisuudesta minua muistuttaa muun muassa läksiäislahjaksi saamani hieno työkaverini itse maalaama taalainmaanhevonen, jonka vatsassa on entisten työkavereideni nimet. Aina kun katson tätä heppaa, tunnen sydämessäni lämpimän läikähdyksen.

Miksi ruotsinsuomalaistenpäivää sitten vietetään juuri tänään? Syy siihen miksi juhlapäiväksi on valikoitunut juuri 24.2. on se, että silloin on myös Carl Axel Gottlundin syntymäpäivä (s. 1796 k. 1875). Gottlund oli suomalaisen kansanrunouden keräilijä, kirjailija sekä lehtori. C. A. Gottlund teki Ruotsissa 1800-luvun alussa asuneet metsäsuomalaiset tunnetuiksi ja ajoi näiden sorrettujen ihmisten asioita. Jos ruosinsuomalaiset ja heidän historiansa sekä nykypäivänsä kiinnostaa niin kannattaa tsekata viimevuotinen kirjoitukseni aiheesta ja poimia sieltä pari kirjavinkkiä. Mikä minä olen? (susannanelamaablogi.blogspot.com) Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty vuodesta 2011 alkaen ja Ruotsin akatemia lisäsi sen almanakkoihin vuonna 2012 viralliseksi juhlapäiväksi.

Tänään muistelen lämmöllä aikaani ruosuna ja pidän pienen fikahetken ruotsinsuomalaisten päivän kunniaksi. Minulla on myös edelleen tallessa minusta kirjoitettu haastattelu ruotsinsuomalainen-lehdessä. Olin tuolloin todella otettu siitä, että vain parin kuukauden Ruotsissa asumisen jälkeen minusta kirjoitettiin jo sivun mittainen haastattelu. Veikkaan, että minussa tulee aina asumaan jossain syvällä sisimmässäni pieni ruotsinsuomalainen. Kippis ja skål sekä hurra hurra hurra hurra kaikille ruotsinsuomalaisille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todeta, e

Magneettikuvauksia ja masentava puhelu

Olen aiemminkin kirjoittanut teille kipeästä jalastani mm. seuraavissa postauksissa: Kipeän jalan kuulumiset Huonoja uutisia ja Sairaslomalla . Aikaa on siis kulunut reilut vuosi ja neljä kuukautta siitä kun satutin jalkani eikä se ole vieläkään kunnossa. En kerro tässä nyt koko tarinaa uudestaan vaan voit käydä lukemassa nuo aiemmat postaukset, niin saat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mikä jalkaani vaivaa. Jalkakipu on siis edelleen jatkunut päivittäin. Pari viikkoa sitten olin sekä jalan, että selän magneettikuvauksessa. Täytyy sanoa, että se oli minulle neljäs kerta magneettikuvauksessa ja myös kamalin. Valitettavasti hoitajat olivat todella tympeitä ja siitä hämmästyneenä unohdin kysyä heiltä muutamia tärkeitä asioita. Lisäksi minulla on todella paha ahtaanpaikankammo, joten voit vain kuvitella miltä tuntui joutua putkeen (jossa magneettikuvat otetaan) pää edellä. Ensin kuvattiin siis selkäni. Kärsin myös kuivasilmäisyydestä enkä älynnyt, että putkessa on voimakas ilma

Kirpparilöytöjä

Rakastan historiaa kaikenlaisia vanhoja tavaroita ja astioita. Tykkään siksi käydä kirpputoreilla. Taannoisella kirpparireissulla tein kolme mahtavaa löytöä, joista ajattelin kertoa sinulle ihana lukijani. Kaksi löydöistäni on Humppilan lasin astioita ja kolmas hieman erilaisempi ”astia”. Löysin ja ostin kirpputorilta kaksi Humppilan lasin Kasvimaalla-sarjan astiaa. Toinen on Kasvimaalla sarjan maljakko. Maljakko on todella paksua lasia ja painaa siksi todella paljon. Maljakko on Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelema ja sen mitat ovat korkeus 19cm ja leveys 24cm. Maljakko on todella hyväkuntoinen ja ostin sen lähes pilkkahinnalla. Toinen kirpputorilöytöni oli niin ikään Humppilan lasin kasvimaalla-sarjaa oleva kulho. Kulho on on myös Pertti Santalahden suunnittelema kuten maljakkokin. Kulhon korkeus on 12cm ja leveys 37cm. Humppilan lasi valmisti Kasvimaalla-sarjaa vuosina 1978-1985. Sarjaan kuuluu hankkimani maljakon ja kulhon lisäksi myös monia muita astioita sekä

Susannan elämää

Hae tästä blogista