Siirry pääsisältöön

Vakoilua ja luonnossa liikkumista

Minulla on ollut jo pitkään museokortti, koska rakastan historiaa ja museoita. Viime vuoden puolella ostin myös kumppanilleni museokortin joululahjaksi. Nyt meillä molemmilla on kortti, jolla pääsemme käymään lähes 300 museossa Suomessa. Saa nähdä kuinka monessa ehdimme vuoden aikana käydä. Minulle voi siis antaa vinkkiä museoista, joissa erityisesti kannattaisi vierailla. Museoissa on myös se kiva asia, että monissa museoissa on myös vaihtuvia näyttelyitä, joten samassa museossa voi vierailla monta kertaa.

Ainoa asia mistä vakoilumuseossa sai ottaa kuvan =D

Olemme nyt käyneet vasta yhdessä museossa ja se oli vakoilumuseo Tampereella. En ollut aiemmin edes kuullut kyseisestä museosta, joten lähdimme mielenkiinnolla katsomaan, että millainen paikka on kyseessä. Kyseinen museo on harvinaisuus, sillä se on maailman ensimmäinen museo, joka esittelee/käsittelee vakoilua maailmanlaajuisesti. Valitettavasti museossa ei saanut ottaa kuvia, joten siksi en voi kuvin näyttää millainen museo on. Vakoilumuseossa käymiseen kannattaa varata aika paljon aikaa, sillä museossa on paljon tietoa tekstin muodossa. Lisäksi museossa pystyy kokeilemaan monia erilaisia vakoilumenetelmiä käytännössä. Näytillä on myös runsain mitoin erilaisia vakoiluvälineitä ympäri maailmaa sekä menneiltä ajoilta, että nykypäivästä. Jos siis sinua kiinnostaa tämä aihe ja haluat esimerkiksi tietää kuka oli James Bondin esikuva niin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa vakoilumuseoon. Minut yllätti myös se, että vakoilumuseossa järjestetään jopa polttareita.




Vakoiluun perehtymisen lisäksi olen nyt myös käynyt luonnossa kävelemässä. Varsinkin aurinkoisina päivinä on ihana liikkua luonnossa ja nauttia valoisuudesta ja raittiista ilmasta. Nautin ennen kaikeea kävelylenkeistä meren rannalla. Kun päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy niin huomaan, että itsekin piristyy siinä samalla ja on energisempi. Luonnossa liikkuessa on välillä ihana pysähtyä ja vaan ihailla kaunista luontoa. Onneksi olemme jo matkalla kohti kevättä. En kylläkään malttaisi odottaa kevättä ja odotan jo kovasti, että lumet sulaisivat pois. Mitä mieltä sinä olet? Pidätkö talvesta ja lumesta vai odotatko sinäkin jo kevättä? Kevätkaipuusta huolimatta muistetaan kuitenkin myös nauttia juuri tästä hetkestä. Onhan se kuitenkin todella mahtavaa, että meillä on Suomessa kaikki neljä vuodenaikaa, joten otetaan niistä jokaisesta ilo irti.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

  Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todeta, e

Magneettikuvauksia ja masentava puhelu

  Olen aiemminkin kirjoittanut teille kipeästä jalastani mm. seuraavissa postauksissa: Kipeän jalan kuulumiset Huonoja uutisia   ja  Sairaslomalla . Aikaa on siis kulunut reilut vuosi ja neljä kuukautta siitä kun satutin jalkani eikä se ole vieläkään kunnossa. En kerro tässä nyt koko tarinaa uudestaan vaan voit käydä lukemassa nuo aiemmat postaukset, niin saat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mikä jalkaani vaivaa.   Jalkakipu on siis edelleen jatkunut päivittäin. Pari viikkoa sitten olin sekä jalan, että selän magneettikuvauksessa. Täytyy sanoa, että se oli minulle neljäs kerta magneettikuvauksessa ja myös kamalin. Valitettavasti hoitajat olivat todella tympeitä ja siitä hämmästyneenä unohdin kysyä heiltä muutamia tärkeitä asioita. Lisäksi minulla on todella paha ahtaanpaikankammo, joten voit vain kuvitella miltä tuntui joutua putkeen (jossa magneettikuvat otetaan) pää edellä. Ensin kuvattiin siis selkäni. Kärsin myös kuivasilmäisyydestä enkä älynnyt, että putkessa on voimakas ilma

Kirpparilöytöjä

Rakastan historiaa kaikenlaisia vanhoja tavaroita ja astioita. Tykkään siksi käydä kirpputoreilla. Taannoisella kirpparireissulla tein kolme mahtavaa löytöä, joista ajattelin kertoa sinulle ihana lukijani. Kaksi löydöistäni on Humppilan lasin astioita ja kolmas hieman erilaisempi ”astia”. Löysin ja ostin kirpputorilta kaksi Humppilan lasin Kasvimaalla-sarjan astiaa. Toinen on Kasvimaalla sarjan maljakko. Maljakko on todella paksua lasia ja painaa siksi todella paljon. Maljakko on Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelema ja sen mitat ovat korkeus 19cm ja leveys 24cm. Maljakko on todella hyväkuntoinen ja ostin sen lähes pilkkahinnalla. Toinen kirpputorilöytöni oli niin ikään Humppilan lasin kasvimaalla-sarjaa oleva kulho. Kulho on on myös Pertti Santalahden suunnittelema kuten maljakkokin. Kulhon korkeus on 12cm ja leveys 37cm. Humppilan lasi valmisti Kasvimaalla-sarjaa vuosina 1978-1985. Sarjaan kuuluu hankkimani maljakon ja kulhon lisäksi myös monia muita astioita sekä