Siirry pääsisältöön

Piimäjuustoa

Minulla on jo pitkään ollut perinne, että teen aina jouluksi piimäjuuston. Piimäjuusto on melko helppo tehdä ja se maistuu mainiosti muiden jouluruokien kanssa. Teen piimäjuuston aina samalla reseptillä, jonka sain vuosia sitten pappaltani. Ainut ongelma juuston tekemisessä on se, että minulla ei oikein ole tarpeeksi suurta kattilaa. Kattila, jossa yleensä teen juuston, tulee lähes ääriään myöden täyteen. Juustoa tehdessä minun pitää siis pysyä valppaana, jotta juustoaines ei päädy pitkin hellaa.

Juustomuotteja on olemassa monilla eri kuvioilla. Itselläni on ihan perinteinen muotti viivoituksella. Pidän muotistani, mutta täytyy tunnustaa, että siitä on toisinaan vaikea saada juustoa helposti irti. Olen myös miettinyt, että pitäisi jostakin hankkia muotiin ”kansi”, jolla voisi painaa juustoaineksen muottiin paremmin kuin lastalla, lusikalla tms.

En malta odottaa, että pääsen joulupöydän ääreen kaikkien rakkaiden ihmisten kera ja syömään piimäjuustoa sekä muita ihania jouluruokia. Laitan piimäjuustonreseptin tähän alle jos haluat itsekin koittaa juuston tekemistä kotona. Aattoon onkin enää kaksi yötä, joten hyvää aatonaatonaattoa sinulle ihana lukijani.

 

 Pappan piimäjuusto

2 l punaista maitoa

1 l piimää

3 munaa

suolaa

 (Kaikkien ainesten pitää olla huoneenlämpöisiä)


1. Sekoita piimä ja munat kulhossa


2. Kaada maidot kattilaan ja kuumenna kiehumispisteeseen ja nosta sitten pois hellalta.

 3. Kaada piimä/muna seos kuuman maidon joukkoon ja lisää suolaa 1-2 tl. Nosta kattila takaisin kuumalle levylle.


4. Kuumenna seos kiehumispisteeseen ja nosta pois kuumalta levyltä.

 

5. Peitä kattila kannella ja anna juustoaineksen saostua noin puoli tuntia.

 

6. Nosta juustoaines muottiin, jonka alla on lautanen. Painele juustoaines piukkaan ja jätä hetkeksi valumaan huoneenlämpöön. Siirrä sitten juusto yöksi jääkaapiin. Aamulla jussto on valmis kumottavaksi ja syötäväksi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

  Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todeta, e

Magneettikuvauksia ja masentava puhelu

  Olen aiemminkin kirjoittanut teille kipeästä jalastani mm. seuraavissa postauksissa: Kipeän jalan kuulumiset Huonoja uutisia   ja  Sairaslomalla . Aikaa on siis kulunut reilut vuosi ja neljä kuukautta siitä kun satutin jalkani eikä se ole vieläkään kunnossa. En kerro tässä nyt koko tarinaa uudestaan vaan voit käydä lukemassa nuo aiemmat postaukset, niin saat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mikä jalkaani vaivaa.   Jalkakipu on siis edelleen jatkunut päivittäin. Pari viikkoa sitten olin sekä jalan, että selän magneettikuvauksessa. Täytyy sanoa, että se oli minulle neljäs kerta magneettikuvauksessa ja myös kamalin. Valitettavasti hoitajat olivat todella tympeitä ja siitä hämmästyneenä unohdin kysyä heiltä muutamia tärkeitä asioita. Lisäksi minulla on todella paha ahtaanpaikankammo, joten voit vain kuvitella miltä tuntui joutua putkeen (jossa magneettikuvat otetaan) pää edellä. Ensin kuvattiin siis selkäni. Kärsin myös kuivasilmäisyydestä enkä älynnyt, että putkessa on voimakas ilma

Kirpparilöytöjä

Rakastan historiaa kaikenlaisia vanhoja tavaroita ja astioita. Tykkään siksi käydä kirpputoreilla. Taannoisella kirpparireissulla tein kolme mahtavaa löytöä, joista ajattelin kertoa sinulle ihana lukijani. Kaksi löydöistäni on Humppilan lasin astioita ja kolmas hieman erilaisempi ”astia”. Löysin ja ostin kirpputorilta kaksi Humppilan lasin Kasvimaalla-sarjan astiaa. Toinen on Kasvimaalla sarjan maljakko. Maljakko on todella paksua lasia ja painaa siksi todella paljon. Maljakko on Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelema ja sen mitat ovat korkeus 19cm ja leveys 24cm. Maljakko on todella hyväkuntoinen ja ostin sen lähes pilkkahinnalla. Toinen kirpputorilöytöni oli niin ikään Humppilan lasin kasvimaalla-sarjaa oleva kulho. Kulho on on myös Pertti Santalahden suunnittelema kuten maljakkokin. Kulhon korkeus on 12cm ja leveys 37cm. Humppilan lasi valmisti Kasvimaalla-sarjaa vuosina 1978-1985. Sarjaan kuuluu hankkimani maljakon ja kulhon lisäksi myös monia muita astioita sekä