Pari viikkoa sitten pääsin uuden työyhteisöni kanssa käymää Örön linnakesaaressa. Örö oli minulle aiemmin täysin tuntematon paikka. Pääsimme tunnin mittaiselle opastetulle kierrokselle saaren historiaan. Örön historia onkin varsin mielenkiintoinen, joten kerron siitä vähän teille.
Örö sijaitsee Kemiösaaren kunnassa
Hiittisten lounaispuolella. Siitä asti kun Suomi oli Venäjän vallan alla, Örö
on ollut sotilaskäytössä. Ennen sen muodostumista sotilastukikohdaksi se oli
saaristolaisten karjan laidunmaata. Vuonna 1912 Örön saarelle alettiin rakentaa
linnoitteita, jotka olivat osa Venäjän keisarikunnan Pietari Suuren
merilinnoitusta. Sotilaiden saavuttua saarelle saaristolaiset häädettiin sieltä
pois. Saarelle rakennettiin nopeasti kolme tykkipatteristoa. Öröön rakennettiin
myös ammusvarastoja, kasarmeja ja asuinrakennuksia, tulenjohtotorneja ja
valonheitinasemia sekä suojia eläimille ja jopa kapearakenteinen rautatie.
Muutamia alkuperäisiä rakennuksia on edelleen pystyssä saarella. Suomen
itsenäistyttyä saari siirtyi Suomen puolustusvoimien käyttöön.
Örö oli eristetty linnakesaari, jossa
koulutettiin alokkaita ja varusmiehiä, muilta saareen pääsy oli kielletty. Sodan
aikana saarella työskenteli 500 sotilasta sekä siviilihenkilökuntaa. Sotien
jälkeen 1950-luvulla saareen rakennettiin rivitalo, vesi- ja lämpökeskukset
sekä saari liitettiin sähköverkkoon. Örö oli vielä tuolloinkin pieni suljettu
yhteisö. 1960-luvulle siirryttäessä
Öröstä muodostui vähitellen vartiolinnake. 1980-luvulla se puolestaan otettiin
uudelleen käyttöön koulutuslinnakkeena kun Neuvostoliitto alkoi hajota
Vuodesta 2004 vuoteen 2015 Örö toimi
merivoimien ja rannikkojääkärien harjoitusalueena. Vuonna 2015 saari siirtyi
puolustusvoimilta metsähallitukselle ja samalla saari liitettiin osaksi
saaristomeren kansallispuistoa. Tuolloin saari avattiin myös matkailijoille.
Örön luonto on todella monimuotoinen ja saari on kooltaan 200 hehtaaria. Örön
luonto on säilynyt todella ainutlaatuisena, sillä saari oli suljettuna
linnakkeena hyvin pitkään. Öröstä löytyy mm. korvaamattomia paahdenummia sekä
hiekkarantoja.
Örö oli kyllä äärettömän mielenkiintoinen paikka ja minulle jäi sellainen olo, että Öröön on mentävä vielä uudestaan. Emme ehtineet nähdä saaresta kuin vasta pienen osan. Myös saaren luonnosta olisi kiva kuulla ja oppia enemmän. Saarella on onneksi myös monenlaisia majoitusvaihtoehtoja sekä ravintola, joten sinne voi mennä myös vaikka viikonlopuksi ja rauhassa tutkailla saarta. Jos sinä et ole vielä vieraillut Örössä niin suosittelen sitä lämpimästi.
Kommentit
Lähetä kommentti