Siirry pääsisältöön

Maailman suurin Taalainmaan hevonen

 Veikkaan, että monelle tulee Ruotsista puhuttaessa mieleen Taalainmaan hevonen eli dalahäst, värikäs puinen hevonen. Kuten arvata saattaa, Taalainmaan hevonen on lähtöisin Taalainmaalta, kunnasta nimeltä Mora. Näitä kauniita puuhevosia on valmistettu jo 1700-luvulta lähtien ja alkujaan ne olivat huonekaluteollisuuden sivutuotteena tehtyjä lasten leluja. Vuodesta 1939 lähtien Taalainmaan hevosta on käytetty Ruotsin symbolina, jolloin se myös edusti Ruotsia maailmannäyttelyssä New Yorkissa. Erikokoiset ja -väriset Taalainmaan hevoset ovat myös suosituimpia Ruotsista ostettavia matkamuistoja.

Taalainmaalla, Avestassa on nähtävillä maailman suurin Taalainmaan hevonen. Hevosella on korkeutta 13 metriä ja se on 12,8 metriä pitkä ja painoa 67 tonnia. Tämä kirkkaanpunainen suuri hevonen seisoo parkkipaikalla valtateiden 70 ja 68 risteyksen vieressä ja katselee ohiajavia autoja.

Koska Taalainmaan hevoset ovat niin sympaattisia, niin ostin itselleni, en kylläkään Taalainmaan hevosta vaan kynttilän, jonka kyljessä komeilee kolme Taalainmaanhevosta. Saattaa kyllä olla, että sorrun vielä ostamaan myös pienen, puisen Taalainmaan hevosen, sillä mielestäni ne ovat kauniita sisustuselementtejä.

Kommentit

  1. Vay! Siinä on Taalainmaan hevosella kokoa! Tulee mieleen Jounin kaupan pihalla oleva jätti poro ja Tuurin kyläkaupan pihalla oleva hevosenkenkä ja potkukelkka. Näiden kokoa ollaan myös aina reissuilla ihmetelty ja ihasteltu. Taalainmaan hevoset ovat kauniita sisustuselementtejä. Sellaista meill ei vielä ole, mutta joku päivä vielä ostan matkamuistoksi, kun reissaamaan taas päästään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä =D ei ollut kyseessä mikää pieni polle. Mielestäni tuollaiset kaikki patsaat (tai miksi niitä nyt pitäisikään kutsua) ovat hienoja. Toivotaan, että reissaaminen nyt alkaisi helpottua.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

  Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todet...

Mandy Skin päivitys - pitkä tauko

  Olen saanut paljon kyselyjä liityen Mandy Skin IPL-laitteeseen, josta olen aiemmin jo kirjoittanut kaksi postausta. Ajattelin nyt pitkästä aikaa kirjoittaa päivityksen Mandy skin:stä ja siitä mikä tilanne sen ja karvojen suhteen nyt on. Jos et ole lukenut aiempia postauksiani laitteesta niin kannattaa käydä lukemassa ne nyt. Kuten ehkä otsikosta jo saatoit päätellä, niin minulla on nyt ollut pitkä tauko Mandy Skin:n käytössä. Tauko on kestänyt jo noin neljä-viisi kuukautta. En mitenkään päättänyt, että nyt lopetan laitteen käytön vaan kävi niin, että se vain unohtui. Kun laitetta ei enää tarvinnut käyttää niin usein, niin se unohtui helposti. Karvat eivät myöskään tietenkään kasvaneet takaisin yhdessä yössä niin asiaa ei niin tullut ajateltua. Minun on pitänyt aloittaa Mandy Skin:n käyttö jo monta kertaa uudestaan, mutta en ole saanut sitä aikaiseksi kaiken kiireen keskellä. Nyt olen kuitenkin päättänyt aloittaa sen käytön uudestaan. Karvojen suhteen tilanne on nyt se, että...

Loputon joulu

Tänään on 1. maaliskuuta eli virallisesti kevään ensimmäinen päivä. Tämä on minulle aina alkuvuoden paras päivä. En kuitenkaan ajatellut tässä postauksessa hehkuttaa teille kevättä vaan ihmetellä joulua joka ei tunnu loppuvan.   Tonttulakki, johon törmäsin pari päivää sitten Itselläni joulun aika alkaa 1. joulukuuta tai jos ensimmäinen adventti osuu marraskuun puolelle, niin sitten siitä. Mielestäni joulu puolestaan loppuu viimeistään Nuutinpäivään. Tällainen ajattelutapa tuntuu nykyään olevan harvinaista. Nykyään monilla tuntuu olevan ns. loputon joulu. Loputtomalla joululla tarkoitan sitä, että edelleen ainakin omassa naapurustossani ihmisillä on edelleen kyntteliköt ikkunoissa ja jouluvalot ulkona. Ja ei, minulle ne eivät ole mitkään ”kausivalot”. Tiedän, että kyseinen termi on yleistynyt, mutta itse inhoan sitä. Minulle ei ole olemassa ”kausivaloja” niin kuin ei ole olemassa kausipukkia, kausilahjoja tai kausikuusiakaan.   Ruotsissa asuessani naureskelin ruotsalaisia, jotk...