Siirry pääsisältöön

Juuria etsimässä

 Viime vuoden puolella juuri ennen kuin lähdimme poikaystäväni kanssa Suomeen viettämään joulua, kävimme etsimässä hänen edesmenneitä sukulaisiaan. Poikaystäväni on siis suomalainen, mutta hänen sukulaisiaan on asunut (ja asuu edelleen) täällä Ruotsissa. Täällä oli joulukuussa aivan kesäiset kelit, joten oli kiva lähteä ajelemaan yhdessä. Otimme myös koirani Novan mukaan, jotta hänen ei tarvinnut jäädä yksin kotiin odottelemaan.

Suuntasimme Björkvikiin, joka sijaitsee Katrineholmin kunnassa, Södermanlandin läänissä. Päivä oli ihanan aurinkoinen joten oli kiva katsella kauniita maisemia ja rupatella samalla niitä näitä. Hieman ennen määränpäätämme pysähdyimme hetkeksi, jotta Nova pääsi asioilleen. Kohdassa, johon pysähdyimme, oli hieman karmivan näköinen hylätty kauppa.

Päämäärämme oli Björkvikin kirkko. Björkvikin kirkko on rakennettu 1800-luvulla ja se on kaunis goottilaistyyinen kirkko. Kiertelimme kirkon hautausmaalla aika tovin ennen kuin löysimme etsimämme haudan. Seuraavaksi suuntasimme käymään Björkvikin vanhan kirkon raunioille.

Björkvikin vanha kirkko oli rakennettu jo 1100-luvulla, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1869. Kirkon raunioissa pidetään edelleen nykyäänkin ulkoilma Jumalanpalveluksia. Vaikka oli joulukuun 19. päivä ollessamme Björkvikissä niin löysin silti pienen päivänkakkaran kirkon raunioiden keskeltä. Oli mielenkiintoista käydä tutustumassa seutuun, jossa poikaystäväni sukulaisia on asunut. Oli myös kiva, että löysimme heidän hautansa. Itsestänikin on aina kiva kun saa tietää oman sukunsa historiasta, joten olin iloinen poikaystävänikin puolesta. Tiedä vaikka suuntaisimme joskus uudestaankin Björkvikiin.



Tässä oli siis lyhyesti retkestämme Björkvikiin. Kerroin teille sitten jossain vaiheessa taas jostain muusta kohteesta täällä Ruotsissa, jossa olen vieraillut. Jos teillä ihanilla lukijoillani on myös antaa jotain vinkkejä missä täällä Ruotsissa kannattaa käydä niin otan ilolla vinkkejä vastaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

  Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todeta, e

Magneettikuvauksia ja masentava puhelu

  Olen aiemminkin kirjoittanut teille kipeästä jalastani mm. seuraavissa postauksissa: Kipeän jalan kuulumiset Huonoja uutisia   ja  Sairaslomalla . Aikaa on siis kulunut reilut vuosi ja neljä kuukautta siitä kun satutin jalkani eikä se ole vieläkään kunnossa. En kerro tässä nyt koko tarinaa uudestaan vaan voit käydä lukemassa nuo aiemmat postaukset, niin saat kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mikä jalkaani vaivaa.   Jalkakipu on siis edelleen jatkunut päivittäin. Pari viikkoa sitten olin sekä jalan, että selän magneettikuvauksessa. Täytyy sanoa, että se oli minulle neljäs kerta magneettikuvauksessa ja myös kamalin. Valitettavasti hoitajat olivat todella tympeitä ja siitä hämmästyneenä unohdin kysyä heiltä muutamia tärkeitä asioita. Lisäksi minulla on todella paha ahtaanpaikankammo, joten voit vain kuvitella miltä tuntui joutua putkeen (jossa magneettikuvat otetaan) pää edellä. Ensin kuvattiin siis selkäni. Kärsin myös kuivasilmäisyydestä enkä älynnyt, että putkessa on voimakas ilma

Kirpparilöytöjä

Rakastan historiaa kaikenlaisia vanhoja tavaroita ja astioita. Tykkään siksi käydä kirpputoreilla. Taannoisella kirpparireissulla tein kolme mahtavaa löytöä, joista ajattelin kertoa sinulle ihana lukijani. Kaksi löydöistäni on Humppilan lasin astioita ja kolmas hieman erilaisempi ”astia”. Löysin ja ostin kirpputorilta kaksi Humppilan lasin Kasvimaalla-sarjan astiaa. Toinen on Kasvimaalla sarjan maljakko. Maljakko on todella paksua lasia ja painaa siksi todella paljon. Maljakko on Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelema ja sen mitat ovat korkeus 19cm ja leveys 24cm. Maljakko on todella hyväkuntoinen ja ostin sen lähes pilkkahinnalla. Toinen kirpputorilöytöni oli niin ikään Humppilan lasin kasvimaalla-sarjaa oleva kulho. Kulho on on myös Pertti Santalahden suunnittelema kuten maljakkokin. Kulhon korkeus on 12cm ja leveys 37cm. Humppilan lasi valmisti Kasvimaalla-sarjaa vuosina 1978-1985. Sarjaan kuuluu hankkimani maljakon ja kulhon lisäksi myös monia muita astioita sekä