Juuria etsimässä

Viime vuoden puolella juuri ennen kuin lähdimme poikaystäväni kanssa Suomeen viettämään joulua, kävimme etsimässä hänen edesmenneitä sukulaisiaan. Poikaystäväni on siis suomalainen, mutta hänen sukulaisiaan on asunut (ja asuu edelleen) täällä Ruotsissa. Täällä oli joulukuussa aivan kesäiset kelit, joten oli kiva lähteä ajelemaan yhdessä. Otimme myös koirani Novan mukaan, jotta hänen ei tarvinnut jäädä yksin kotiin odottelemaan.

Suuntasimme Björkvikiin, joka sijaitsee Katrineholmin kunnassa, Södermanlandin läänissä. Päivä oli ihanan aurinkoinen joten oli kiva katsella kauniita maisemia ja rupatella samalla niitä näitä. Hieman ennen määränpäätämme pysähdyimme hetkeksi, jotta Nova pääsi asioilleen. Kohdassa, johon pysähdyimme, oli hieman karmivan näköinen hylätty kauppa.

Päämäärämme oli Björkvikin kirkko. Björkvikin kirkko on rakennettu 1800-luvulla ja se on kaunis goottilaistyyinen kirkko. Kiertelimme kirkon hautausmaalla aika tovin ennen kuin löysimme etsimämme haudan. Seuraavaksi suuntasimme käymään Björkvikin vanhan kirkon raunioille.

Björkvikin vanha kirkko oli rakennettu jo 1100-luvulla, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1869. Kirkon raunioissa pidetään edelleen nykyäänkin ulkoilma Jumalanpalveluksia. Vaikka oli joulukuun 19. päivä ollessamme Björkvikissä niin löysin silti pienen päivänkakkaran kirkon raunioiden keskeltä. Oli mielenkiintoista käydä tutustumassa seutuun, jossa poikaystäväni sukulaisia on asunut. Oli myös kiva, että löysimme heidän hautansa. Itsestänikin on aina kiva kun saa tietää oman sukunsa historiasta, joten olin iloinen poikaystävänikin puolesta. Tiedä vaikka suuntaisimme joskus uudestaankin Björkvikiin.

Tässä oli siis lyhyesti retkestämme Björkvikiin. Kerroin teille sitten jossain vaiheessa taas jostain muusta kohteesta täällä Ruotsissa, jossa olen vieraillut. Jos teillä ihanilla lukijoillani on myös antaa jotain vinkkejä missä täällä Ruotsissa kannattaa käydä niin otan ilolla vinkkejä vastaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mandy Skin päivitys - toimiiko se oikeasti?

Kerroin teille helmikuun alussa tilaamasta Mandy Skin IPL-karvanpoistolaitteesta. Olen käyttänyt laitetta siitä asti ja nyt ajattelin kertoa miten se on toiminut. Tämä postaus ei ole Mandy Skinin sponsoroima vaan oma aito mielipiteeni kyseisestä laitteesta. Täytyy myöntää, että vaikka olin toiveikas laitteen suhteen, olin myös hyvin skeptinen. Aloin käyttää laitetta kerran viikossa helmikuun alkupuolella. Mandy Skinin käyttö ei ole mitenkään kivuliasta tai vaikeaa. Tein niin, että sheivasin ensin halutut kohdat ja käsittelin alueet sen jälkeen Mandy Skinillä ja lopuksi laitoin kosteusvoidetta. Ensimmäiset neljä viikkoa käsittelin halutut alueet kolmostasolla ja sen jälkeen siirryin voimakkaimpaan eli viitostasoon. Noin neljän viikon kohdalla aloin huomata varsinkin kainaloissa, että karvan kasvu oli vähentynyt jo huomattavasti. Olin todella yllättynyt, että tuloksia alkoi näkyä niin nopeasti. Kuuden viikon kohdalla tuloksia alkoi näkyä hyvin jo muuallakin. Voin siis todet...

Mandy Skin päivitys - pitkä tauko

Olen saanut paljon kyselyjä liityen Mandy Skin IPL-laitteeseen, josta olen aiemmin jo kirjoittanut kaksi postausta. Ajattelin nyt pitkästä aikaa kirjoittaa päivityksen Mandy skin:stä ja siitä mikä tilanne sen ja karvojen suhteen nyt on. Jos et ole lukenut aiempia postauksiani laitteesta niin kannattaa käydä lukemassa ne nyt. Kuten ehkä otsikosta jo saatoit päätellä, niin minulla on nyt ollut pitkä tauko Mandy Skin:n käytössä. Tauko on kestänyt jo noin neljä-viisi kuukautta. En mitenkään päättänyt, että nyt lopetan laitteen käytön vaan kävi niin, että se vain unohtui. Kun laitetta ei enää tarvinnut käyttää niin usein, niin se unohtui helposti. Karvat eivät myöskään tietenkään kasvaneet takaisin yhdessä yössä niin asiaa ei niin tullut ajateltua. Minun on pitänyt aloittaa Mandy Skin:n käyttö jo monta kertaa uudestaan, mutta en ole saanut sitä aikaiseksi kaiken kiireen keskellä. Nyt olen kuitenkin päättänyt aloittaa sen käytön uudestaan. Karvojen suhteen tilanne on nyt se, että...

Pitkä, pitkä tauko

Hei ihana lukijani. Siitä alkaa olla jo lähes vuosi kun olen viimeksi kirjoitellut blogiani. On ollut silti uskomatonta huomata, miten paljon blogiani on kuitenkin tämänkin tauon aikana luettu. Äärettömän suuri kiitos siitä kuuluu juuri sinulle! Pitkän taukoni aikana elämässäni on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Koko viime vuosi oli todella hektinen, mutta myös elämäni ihanin vuosi. Vuoteen mahtui mm. kihlautuminen, häät ja oman talon osto. Näistä voin kirjoittaa tarkemmin joskus myöhemmin. Tämä vuosi on lähtenyt käyntiin todella vilpoisasti sekä ulkona että sisällä. Näihin vuoden ensimmäisiin päiviin on kuitenkin mahtunut paljon rakkautta, läheisyyttä ja onnea. En malta odottaa, että mitä kaikkea ihanaa tämä alkanut vuosi tuo tullessaan. Itselläni ajatukset siintävät jo kevääseen ja omaan puutarhaan. Valitettavasti kuten olen aiemminkin kertonut, niin en ole yhtään talvi-ihminen, vaikka olenkin syntynyt talvella. Nautitko sinä ihana lukijani talvesta vai joko sinäkin haaveilet kevääs...

Susannan elämää

Hae tästä blogista